Kodin ja asunnon sisäilman laatu on se juttu, josta moni meistä ei välttämättä puhu, mutta se vaikuttaa elämänlaatuun enemmän kuin arvaammekaan. Huonon sisäilman laadun terveyshaitat voivat olla ikäviä, jopa vakavia ja siksi on tärkeää pitää huolta siitä, että oma koti on terveellinen paikka asua. Vietämme kuitenkin aika monta tuntia kotona päivittäin.
Kun sisäilma on huono, se voi aiheuttaa monia terveydellisiä ongelmia. Päänsärky, väsymys, silmien ärsytys, ja hengitysvaikeudet voivat olla päivittäisiä riesoja. Pitkällä aikavälillä huono sisäilma voi lisätä riskiä sairastua astmaan, allergioihin ja muihin hengityselinten sairauksiin. On siis selvää, että meidän tulisi tehdä kaikkemme varmistaaksemme, että kotimme sisäilma on kunnossa.
Hyvä sisäilma on loppujen lopuksi aika yksinkertainen asia: lämpötila ja ilmankosteus on siedettävällä tasolla ja haju on suhteellisen neutraali. Sisäilmassa on luonnostaan erilaisia yhdisteitä (VOC = haihtuvia orgaanisia yhdisteitä), pölyä, mikrobeja (bakteereita, homeita) ja kuitua. Ongelmia syntyy, kun näiden tasapaino järkkyy esimerkiksi puutteellisen ilmanvaihdon takia. Lisääntynyt kosteus lisää home- ja mikrobi-itiöiden kasvualustoja ja liian kuiva sisäilma taas aiheuttaa helposti limakalvojen kuivumista, joka voi johtaa elimistön heikentyneeseen kykyyn torjua bakteereita.
Miten huonon sisäilman tunnistaa?
Ylivoimaisesti suurin huonon sisäilman indikaattori on paha ja tunkkainen haju. Haju voi muistuttaa esimerkiksi maakellarin tai mullan hajua. Terveen ja normaalin sisäilman ei kuulu haista juuri millekään tai hyvin neutraalilta.
Toinen huonon sisäilman indikaattori on jatkuva limakalvojen ja silmien ärsytys, vuoto ja allergiset reaktiot. Huono ilmanvaihto ei poista tilasta riittävän tehokkaasti kosteutta eikä elimistölle haitallisia mikrobeja eikä homeitiöitä.
Kylpyhuoneessa seisova ja kostea ilma kertoo ilmanvaihdon puutteellisesta tehosta. Kosteuden tulisi haihtua tilasta riittävän tehokkaasti.
Huono sisäilma taloyhtiössä
Mikäli taloyhtiössä asukas epäilee huonoa sisäilmaa tai selvästi oireilee, on taloyhtiön terveydensuojelulain mukaan reagoitava asiaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että taloyhtiö yksin ei voi kiistää sisäilmaongelmia tai kieltää oireilun johtuvan sisäilmaongelmista, eikä vastaavasti asukas voi ilman terveysviranomaisen tai lääkärin lausuntoa tehdä vedenpitävää johtopäätöstä sisäilman täysin aiheuttavan oireilun. Sisäilman epäpuhtaudet ovat yksi terveyden riskitekijä muiden joukossa.
Sisäilman kartoitus aloitetaan tyypillisesti tutkimalla mahdolliset kosteusvauriojäljet sekä epätyypilliset hajut. Ammattilaiset on syytä kutsua paikalle kartoittamaan ongelmien laajuus rakenteita vaurioittamattomia menetelmiä käyttäen. Kartoituksen laajuus on syytä olla riittävän kattava. Kyseessä voi olla yksittäisen asunnon ongelma tai pahimmillaan koko kiinteistöön vaikuttava talotekniikan ongelma.
Miten taloyhtiön tulee reagoida huonoon sisäilmaan?
Mikäli sisäilmaongelmia havaitaan, on syytä viipymättä tehdä korjaustoimenpiteet ongelman leviämisen estämiseksi. Tässä vaiheessa on tärkeää tavoittaa ja haastatella asukkaita, jotta saadaan riittävä käsitys ongelman laajuudesta ja isännöitsijä voi tehdä yhteenvedon tilanteesta sekä toimeksiantosuunnitelman korjaustoimenpiteiden käynnistämiseksi.
Taloyhtiö on vastuussa kiinteistön rakenteista sekä järjestelmistä. Osakas / asukas on vastuussa hallitsemansa asunnon pinnoista. Osakkaalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli hän havaitsee sisäilmassa puutteita.
Miten taloyhtiö voi parantaa sisäilmaongelmia?
Ensisijainen toimenpide on riittävän ilmanvaihdon varmistaminen. Monissa vanhemmissa taloissa ilmanvaihto on ajastettu muutamaksi tunniksi aamuisin ja iltaisin. Riittävä sisäilman alipaineisuus tulisi olla huolehdittu, vähintään kosteissa tiloissa.
Tuloilma tulisi olla riittävän suodatettu, jotta ulkoilman epäpuhtaudet, siitepöly, tupakan haju yms ei tunkeudu sisälle asuntoon. Ilmanvaihtokanavia on syytä huoltaa ja putsata säännöllisesti.
Mikäli on tiedossa, että ilmanvaihto voi olla puutteellinen, taloyhtiö voi harkita ainakin seuraavia toimenpiteitä:
- Kosteiden tilojen poistoilmakanaviin asennettavat puhaltimet, jotka varmistavat riittävän ja tehokkaan kosteuden poiston
- Vuotavat ovet ja ikkunat vaihdetaan energiatehokkaisiin malleihin, joiden avulla tuloilmaa voidaan hallita paremmin
- Ilmanvaihtoon liittyvät remontit, kuten esimerkiksi huippuimurin uusinta
- Koneellisen poistoilmanvaihdon muutos tulo-poistoilmanvaihdoksi. Tuloilma tulee tällöin lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihtolaitteen kautta. Tuloilma on suodatettua ja talvella lämmitettyä
- Rakenteiden tutkimukset rakenteita rikkomatta
Miten asukas voi vaikuttaa sisäilmaan?
Asukas voi vaikuttaa omaan sisäilman laatuun monin keinoin. Nämä eivät toki ole taikakeinoja, joilla rakenteelliset huonon sisäilman aiheuttajat saadaan kuriin, mutta näillä voidaan ehkäistä mikrobien ja muiden yhdisteiden leviämistä;
- Riittävä siivous: Pölyjen pyyhintä, mattojen ja verhojen tuuletus, imurointi hepa-suodatetulla imurilla
- Kasvit: kasvit sitovat hiilidioksidia ja vapauttavat happea
- Hallitse kosteutta: Mikäli ilma tuntuu liian kuivalta, voit käyttää ilmankostutinta apuna. Mikäli taas ilma tuntuu liian kostealta, ilmankuivan voi auttaa parantamaan ilmanlaatua
- Tuuleta tarvittaessa: Tehokas läpiveto auttaa pitämään ilman raikkaana
- Pidä asunnon lämpötila tasaisena: Liian lämmin asunnon lämpötila lisää tunkkaisuutta. Pidä asunto mahdollisuuksien mukaan n. 21-asteisena.
Mikäli sisäilman laadun suhteen herää huolia tai kysyttävää, palvelevan isännöintitoimiston puoleen on syytä kääntyä - kyse on taloyhtiön ja asukkaan hyvinvoinnista, joka on ainakin meidän arvojemme mukaista isännöintiä.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja